Kalusto

KALUSTO

Mikon

KTM 690 SMC

Kellä: Mikko, Jaakko, Pauli 

VM: 2009, 2008, 2010

Porukan suosituin pyörämalli kolmella osallistujayksilöllä. Alunperin mallia piti olla neljä mukana, mutta Iiro halusi lisätä jännitystä ja bensankulutusta vaihtamalla kaksimukiseen muutamaa viikkoa ennen starttia. Merkkinä KTM on reissulla ylivoimaisesti suosituin kuudella edustajalla. Jos näistä kaikki menevät reissun ongelmitta, niin porukkalotto on laitettava vetämään. Kotareiden suosio johtaa toki siihen, että jotain varaosaa voidaan ottaa mukaan mikä sopii kaikkiin.

Jaakon

Pyörätyyppi painii kärkikastissa paskimman touringpyörän tittelistä. Tuulensuojaa on kuin katulampun takana ja penkki on mukava kuin kakkosnelonen. Tankki on pienimmästä päästä, mutta pihi viitisen litraa sadalla kulutus auttanee jaksamaan pidemmälle kuin Simo -06 superdukella "varatankista" huolimatta. Ei uudempi LC4 pahasti tärise, mutta on kyllä jännä nähdä miten tällä kenenkin fysiikka kestää. On näillä tourinkia muutkin ajaneet. Jos porukka Ranskalaisia supermotoristeja jaksaa niin kyllä se menee meiltäkin. Sopivasti modattu enskamalli lienee yleisempikin touringpyörä. Meillä ei tietenkään ole mitään geelipenkkiä tai vaimennettuja tankokiinnikkeitä viemässä "ajonautintoa".

Paulin

Yksilöinä nämä kolme pyörää eroavat toisistaan varsin vähän. Vanhin ylittää 30tkm reissun aikana, Mikolla paukkuu 20tkm ja Paulilla 10tkm. 2010:ssä on tubelessvanteet, vanhemmissa sisärenkaat. Slipareina Akraa, Wingsiä ja Leovinceä, imupuolella kaikilla evo1 virit. Värimaailma lienee suurin erottava tekijä. Jopa peilit on kaikilla Biltemasta. Mikon mustaporkkanaan vaihtuu vielä oranssi kahvallinen takakate pakkaamista helpottamaan.

Ducati Monster 1000 DS

Kellä: Valtteri

VM: 2005

Monsterin miehekkyys on monelle liikaa.

Alkukausi meni viellä kilosella Firebladella -06, mutta sitten alkoi kaivata jotain muuta. Kaverilla sattui olemaan 1100 Mörkö jota kokeilin ja olin heti myyty. Ajoasento ja tuntuma oli kohdallaan miehekkäistä soudeista puhumattakaan.

No ei muuta ku Leidi myyntiin ja Monsteri kattomaan tilalle.  Ei kestänyt kauaa kun löyty hyvältä vaikuttava yksilö jossa oli valmiiksi tehty suurin osa modeista joita itsekkin olisin pyörälle tehnyt + hinta, kilometrit sekä täydellinen huoltohistoria houkutteli. Ja olihan se koeajo yhtä juhlaa! Termignonin putket murisevat ja pyörä käänsi päitä etenkin taajamassa. Oma pyörä läks ja Monsterin hakuun.

Myönnetään että ensimmäiset 20minuuttia kun ajelin niin meinasi itku tulla, ei se ollut RR ja sen kyllä huomasi. Mutta jahka alkoi saada käsitystä siitä miten Mörköä kuuluu käskeä alkoi hauskuus. Uskomattoman ketterä ja ihan omiaan mutkapätkillä. Se oli rakkautta se.Tourinki pyörähän tämä ei ole, mutta haittaneeko tuo. Reppu selkään ja kassi taakse, eiköhän siihen 7-8 päivän kamat mahdu.

KTM Superduke 990

Kellä: Simo & Toni

KTM-insinöörit ovat keksineet pyörän uudelleen.

Tammikuussa Italiasta saapunut -07 Fireblade tuli laitettua myyntiin hetken mielijohteesta ja alta viikossa se oli pihasta pois. Ilmeisesti hinta oli kohillaan :) Rahat alko polttelee taskussa ja suunnittelussa oli ensin jottain tourinkiin sopivaa laitetta lähinnä Norjaa ajatellen.

Tämän kun sai ääneen sanottua niin joha tuli palautetta pojilta ja ympäripuhuminen johonki missä ois enemmän asennetta alkoi. Mikko yks päivä irkissä heitti että ootko kattonu superdukeja ja linkkas muutaman. Eipä menny kun kolme päivää niin Jaskan kanssa istuttiin hiacessa Jyväskylästä kotiin ja takakontissa oli SuperDuke.

Ensimmäiset kilometrit oli itkuista huutoa kypärän sisällä että mitä helvettiä oon ostanu, muta sata kilometriä myöhemmin totesin etten oo koskaan sijottanut rahaa paremmin. Sitä hymyä ei pidättele mikään kun aamulla saa päästää helvetin irti nappulaa painamalla 8-kerrosta korkeiden talojen välissä keskustassa! Iso twini kun kuulostaa sitä että se syö pienet lapset ja elukat eestänsä. Siinä tuntuu keskiviikko-iltaisin Oulunlinnalla HD-miehetkin kalpenevan kun dukella junttaa moottorijarrulla paikalle, ääni on suoraan verrattavissa kun päästäisi iso-arskan irti kahden puoliautomaatihaulikon kanssa.

Dukessa mittarissa nyt 31tkm ja itse siitä ajanu noin 500km, saas nähä. Ihan älytön ei luotto oo itävaltalais insinöörien tekeleeseen, ja vähintäänkin mielenkiintoisena pelin pitää duken nykyinen yli 10l/100km kulutus kun tankkiin menee se vajaa 15l...

Tonin viime hetken vaihdos

Edit 24.6

Suhteellisen loppumetreillä Tonikin otti ja laitto bleidin menemään. Yllättäen vaihdossa tuli oikealla kuvattu kaksmukinen itävaltalaistekele! Spekseiltään se vastaa Simon dukea, väristä erottaa. Erikoisuutena giprota ja powercommanderia.

Husqvarna Nuda 900

Kellä: Bengt

Joukon kummajainen, ei varsinaisesti smoto muttei myöskään perinteinen nakupyörä vaan jotain siitä väliltä (smaku?). Ihan joka kadunkulmassa näihin ei törmää koska mallin tuotanto lakkautettiin vain vuoden olemassaolon jälkeen, eli kyseessä on selvästikin tuleva klassikko ja keräilyharvinaisuus.

Vaikka pyörä on varusteltu "touringpaketilla" johon kuuluu kovat sivulaukut, tankkilaukku sekä pieni pleksi jää se vielä kauas matkapyörästä, siitä pitää huolen kova satula ja 13 litran tankki. Omistajan omat "geelipehmusteet" tosin auttavat ensiksimainittuun ja itävaltalais-/saksalais-/italialasinsinöörien rakentama moottori kun kuluttaa vain 4,5-5 litraa satasella niin polttoaine tuskin loppuu ensimmäisten joukossa.

Nuda tuli koeponnistettua matkamopona parin viikon/5000km euroopanturneella v. 2012, joten kuski lähtee suht luottavaisin mielin Norjaan (ainakin pyörän suhteen ;)

Kawasaki ZZR 1400

Kellä: Mika/Darkkis
VM: 2008

Porukan ehkä parhaiten matkantekoon soveltuva vehje, Busan kanssa ainakin samalla viivalla. Tällä vekottimella on tätä kirjoittaessa tullut taitettua 37 300km, ja niistä noin 99.9% olen ajanut itse. Pyörä on siis ostettu uutena 2009 keväällä ja olen sen ensimmäinen omistaja. Kaksi pidempää reissua toistaiseksi, yksi eurooppaan (ringilläkin tuli käytyä) ja yksi Norjan valloitus. Rautaperse, ja pari visiittiä lappiin myös plakkarissa.

Että asiat pysyis mielenkiintoisina niin mun oma osuuteni Tour de WTF:stä alkaa jo 28.6. perjantaina kun pitäisi siirtyä Helsinkiin ja siitä sitten lauantaina Tallinnan kautta Kaunasiin. Jännitysmomenttia lisää että vielä ennen starttia kyseinen laitos pitäisi penkittää ja vaihtaa sliparit ja laittaa powercommanderia ja whatnottia. Bonuksena reissussa pitäisi myös (näillä näkymin Hollannissa) teetättää 42tkm huolto jossa katsotaan mm. venttiilit ekaa kertaa.

22l tankki, alle 6l/100km keskikulutus matkaa tehdessä, yli 80l edestä kuljetuskapasiteettia, nyt kesällä korjattu ketjurasvari ja GPS sähköineen tekevät tästä maantieohjuksesta aikamoisen matkalehmän. Vielä kun kuski jaksais...

Ducati 1098

Kellä: Jesse

VM: 2007

Porukan epävarmin lähtijä, ja kollektiivisesti ilmenevä luotto kalustoon lienee myös heikoin tämän pyörän kohdalla.. Kuskillahan luotto on ääretön, muuten ei kai tällaista peliä tallista löytyisikään. Äärikyykky, jossa modeja sen verran, että rajoitusten mukainen matka-ajo on suorastaan juhlaa (not). Kevennetty vauhtipyörä, race-ecu, Termignonin mölypöntöt, pintakovaksi simmitetty jousitus ja alakierroksilla pätkivä ruisku varmistavat mahdollisen n. 4000 km matkanautinnon. Alle 150 km/h matkanteko on tuskaa ajoasennon vuoksi, alle 50 km/h kaupunkiajo tuottaa vaikeuksia polttoaineensyötön ansiosta. 

Kulutus vajaat 7 litraa satasella rauhallisessa matka-ajossa, availlessa sitten vähän enemmän. Tankki mahdollistaa reilun 200km siirtymät, joten Super Duke -miehet luultavasti jäävät välille ennen (jos tämä ei satu hajoamaan esim. italialaisen sähkösuunnittelun oikkuihin). Matkavarustuksena toimii muutaman euron PVC:stä valmistettu drybag köytettynä satulalle ja Kriegan R25 reppu. Valmistelut ovat lähdön epävarmuuden takia minimissä, mutta kalusto on osoittanut parin kesän aikana luotettavuutensa. Ducati-harrastajien keskuudessa tämä tarkoittaa, että parhaat viat säästetään sinne parhaiden teiden varsille Norjaan! Viime hetken käänteiden ansiosta merkki näyttää muodostuvan lähes massatuotteeksi tällä reissulla.

KTM SM R 990

Kellä: Iiro

VM: 2010

Yksi joukon kotareista, mahdollisesti jopa matkantekoon sopiva laite. Kokemusta tästä vehkeestä on noin 600km matkalta, sillä pari viikkoa ennen reissua pienen aivopierun johdosta 690 SMC vaihtui pykälää isompaan "smotoon". Alkufiilisten perusteella tämä kuitenkin on vähemmän spartalainen matkakumppani SMC:hen verrattuna. Kulutus näyttää siltä että varovaisesti ajellen 200km tankilla voi olla mahdollista, luulisi menevän saman kuin muutkin LC8 koneiset.

Pyörä on hyvin lähellä vakiota, akran putkistolla tietenkin. Mutta tourinkia ajatellen tähän ei suuria muutoksia lähdetty tekemään. Keulaan pultattiin kuitenkin ehdottomasti ulkonäköä kohentava TOURING-pleksi, joten kyllähän tällä nyt sitten ajelee.