Tiistai valkeni... no ei oikeastaan valjennut. Synkkää ja harmaata kuten odotettua, mutta siihen oltiin henkisesti jossain määrin osallistujasta riippuen varauduttu.
Laiskan aamun jälkeen lähdimme siis valloittamaan homoa puistonvartijaa. Seikkailumme ajaksi Norja tarjoili parastaan, eli vettä tuli vähintäänkin riittävästi ja koko ajan. Osalla Sadevarustus toimi ja osalla ei. Paten muovikassiviritys (Rema 1000 2kpl +jesaria) toimi esimerkiksi täydellisesti ja näyttää lepattaessa ja kävelyn jälkeen rispaantuneena upealta.
Matkaa kertyi päivälle n.216km ja aikaa kului kuutisen tuntia. Reitille osui niin Geiranger kuin Dalsnippakin. Geiranger nähtiin lievässä sumussa, mutta Dalsnippanilta näkyvyys alas oli lähes olematon. Paikan lipputanko sai kuitenkin tour de wtf -tarran. Nousu 1500m korkeuteen kulki pitkin kuravellistä rakennuttua tietä. Kiitos tästä. Niin... itseasiassa tietty kotarilauma nautti velliajelusta, mutta kaikille kuskeille sladittelu ei maistunut.
Reissulla saatiin vaihteeksi vähän situaationia kun maantievauhdissa tuli Valtterille muutama seudulla vapaasti laiduntava lammas tielle. Mokomat eivät tunne iikennesääntöjä tai omaa itsesuojeluvaistoa vaan painoivat vasemmalta yli tien. Välistä meni.
Loppumatkasta jokunen kives kastui useamman sadepuvun antautuessa luonnovoimien edessä. Myös Puuilon porukassa suositut 26,90e sadehanskat alkoivat luovuttaa yksi kerrallaan.
Illalla paljuilun ohessa hoidettu nesteytystä kyntoon.
Tukholmassa paistaa aurinko ja se mitä vuorissa puuttuu, korvautuu muilla miellyttävän näkösillä kummuilla. -M
VastaaPoista